NordAqua on 5-vuotinen (2017-2022) pohjoismainen tutkimuksen huippuyksikkö (Nordic Centre of Excellence, NCoE), joka kuuluu NordForskin rahoittamaan pohjoismaiseen biotalouden ohjelmaan (Nordic Bioecononomy Programme). Huippuyksiköt ovat NordForskin keskeinen rahoitusmekanismi, ja niiden tavoitteena on tehostaa yhteistyötä korkeatasoista tutkimusta tekevien pohjoismaisten ryhmien ja instituutioiden välillä. Tavoitteena on kasvattaa pohjoismaisen tutkimuksen vaikuttavuutta sekä Euroopan tasolla että maailmanlaajuisesti.

NordAqua-huippuyksikkö on kymmenestä pohjoismaisesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta koostuva verkosto, johon kuuluu lisäksi useita teollisuutta ja yhteiskuntaa edustavia yhteistyökumppaneita. Turun yliopisto (UTU) koordinoi NordAqua-huippuyksikköä.

Pohjoismaita yhdistävät samanlaiset arvot, ominaispiirteet ja ilmasto, ja siksi myös niiden kohtaamat vesiviljelyn ja maatalouden haasteet ovat samankaltaisia. Tavoitteenamme on yhdistää voimamme jaettujen kokemusten kautta ja luoda yhteinen strategia pohjoismaiseen biotalouteen sopivien tuotantoratkaisujen kehittämiseksi.

Konsortio tuo yhteen maailman huipputasoa edustavia pohjoismaisia tutkijoita erikoisaloinaan mikrobiologia, fotosynteesi, systeemi- ja synteettinen biologia, teollinen bioteknologia, lääketiede, vesihuolto, ympäristötutkimus ja yrittäjyys. Tarkoituksena on kestävää sinistä biotaloutta edistävän, tieteiden rajat ylittävän pohjoismaisen yhteistyön tehostuminen. Huippuyksikkö keskittyy erityisesti tarjoamaan koulutusta sekä kasvattamaan yhteiskunnan ja poliitikkojen tietoisuutta biopohjaisen talouden toteuttamiskelpoisuudesta Pohjoismaissa. NordAquan erityisenä tavoitteena on kehittää edellytyksiä mikro- ja makrolevien teolliselle käytölle pohjoismaisessa toimintaympäristössä.

 

NordAqua pyrkii: 

(i) kehittämään arvoketjun, joka tähtää biopohjaisten tuotteiden kestävään tuotantoon vesiympäristössä eläviä, yhteyttäviä eliöitä hyödyntäen; 

(ii) tehostamaan fotosynteesiä ja kehittämään synteettisen biologian työkaluja, joiden avulla voidaan valmistaa solutehtaita tuottamaan erilaisia polttoaineita ja erikoiskemikaaleja; 

(iii) luomaan hedelmällistä vuorovaikutusta yritysmaailman yhteistyökumppanien kanssa, jotta uusin tutkimustieto saataisiin tehokkaasti siirtymään teollisuuden käyttöön (esimerkiksi synteettisen biologian alalla); 

(iv) vuorovaikutukseen yhteiskunnan avaintoimijoiden kuten päätöksentekijöiden, biotalouden toimijoiden ja suuren yleisön kanssa, jotta edistyisimme tutkittuun tietoon perustuvan poliittisen päätöksenteon kautta konkreettisella tasolla toimiviin sinisen biotalouden toimintakeskuksiin; 

(v) mahdollistamaan rajat ylittävän liikkuvuuden ja jakamaan tietoa laajasti eri sidosryhmille, kuten loppukäyttäjille (kuluttajille), vesiviljelijöille (esimerkiksi kalankasvattajille) ja koulutussektorille (koulut, yliopistot ja nuoret tutkijat, biopohjaisen teollisuuden yrittäjät).